Välkommen på utställning om den österbottniska sjöfarten!
Utställningen finns att besökas under tiden 20.6-21.7.2024 i Kilens kabinett.
Den österbottniska sjöfartshistorien börjar redan med bondeseglationen, när österbottniska skepp förde varor och livsmedel till de stora hamnarna i det svenska riket. Det innebar sysselsättning för traktens befolkning vid varven och ombord. Bönderna fick behövliga inkomster från fartygsvirke, bättre möjligheter att sälja sina jordbruksprodukter och trävaror och intäkter från rederiengagemangen.
Men det var först när de österbottniska kuststäderna grundades och senare fick stapelrätt, d.v.s. rätt att handla direkt med utlandet, som städerna växte och frodades. Mäktiga handelshus och inflytelserika borgarfamiljer satte sin prägel på livet i städerna, politiken och modet under 1700-1800-talet.
Möjligheten att sälja större mängder varor på export drev fram det som så småningom skulle bli stora metall-, trävaru-, maskin- och textilindustrier i Österbotten.
* * * *
Tervetuloa näyttelyyn Kiilin kabinettissä: Suolaisia pärskeitä ja tervantuoksua
Pohjanmaan merenkulkuhistoria alkoi talonpoikaispurjehduksen aikakaudella, kun pohjalaiset laivat purjehtivat Ruotsin valtakunnan isoihin satamiin vieden tavaroita ja elintarvikkeita ja tuoden työtä ja toimeentuloa Pohjanmaan väestölle, niin merimiehille kuin laivanrakennuslakoiden työmiehille. Talonpojat myivät telakoille laivanrakennusmateriaalia eli lähinnä puutavaraa samalla, kun maataloustuotteiden ja puutavaran myynti helpottui kautta linjan. Varustamotoiminta toi niin ikään alueelle vaurautta. Monet suurtilalliset olivat nimittäin rahtilaivojen osakkaita.
Pohjanmaan rannikkokaupungit alkoivat kuitenkin kukoistaa vasta, kun ne saivat tapulioikeuden eli oikeuden käydä ulkomaankauppaa. Mahtavat kauppahuoneet ja vaikutusvaltaiset porvarisperheet löivät 1700- ja 1800-luvuilla leimansa kaupunkien elämään, politiikkaan ja muotiin. Mahdollisuus myydä yhä suurempia määriä tuotteita ja tavaroita ulkomaille johti ajan mittaan myös siihen, että Pohjanmaalle syntyi isoja ja vahvoja metalli-, puutavara-, konepaja- ja tekstiilialan yrityksiä.