MUSEOALUEEN RAKENNUKSET

Museoalueen rakennukset muodostavat yhdessä sataman ranta-aittojen, venevajojen ja makasiinien kanssa yhtenäisen kulttuurimiljöön, jossa kalarannan ja museoalueen väliin jää hakamaa

Franssintalo

Kiilin päärakennus Franssintalo on rakennettu vuonna 1801. Skaftungin kylässä sijainnut rakennus on paritupa, jossa on porstua, porstuankamari, iso kamari ja edustupa. Talon päätykamareissa voi tutustua Suupohjan runsaaseen tekstiiliperinteeseen. Franssintalo on ensimmäinen Kiiliin siirretyistä rakennuksista, vuosi oli 1967.


 

Henriksdalin talo

Pihapiirissä oleva Henriksdalin talo vuodelta 1807 siirrettiin kokonaisuudessaan Henriksdalin kylästä. Kaikki museorakennuksen esineet on kerätty Henriksdalin kylästä paikallisen marttayhdistyksen aloitteesta. Museossa on mm. 1800-luvun lopussa toimintansa aloittanut kyläkirjasto.

Starcken talo

Starcken talo, myös Lapväärin taloksi kutsuttu, on siiretty Kiiliin Starcken tilalta Lapväärtista vuonna 1970. Talo on aiemmin toiminut varastona. Starcken nykyinen kabinetti on aiemmin ollut sikalana ja ravintolasali on toiminut vaunuliiterinä.

Kun tänä päivänä astuu sisään Starcken taloon, voi tuntea Kiili maukkaan ruoan herkullisen tuoksu.

1700-luvun talo

1700-luvun talo edustaa alueen vanhinta rakennustyyliä. Kirkonkylältä siirretty rakennus oli alun perin savupirtti.   Talo on yksinkertaisesti sisustettu. Vasemman päädyn huoneessa olevat esineet kertovat naisten arkiaskareista ja oikean päädyn huoneen esineet siitä, miten miehet viettivät aikaansa sisätiloissa.

Jannen tupa

Vanhassa verkkohaassa sijaitseva Jannen tupa kertoo alueen kalastajakulttuurista. Talo on siirretty Kiilin museoalueelle alkuperäiseltä paikaltaan aivan Kiilin pohjoispuolelta. Jannen tupa on tarjonnut aikojen saatossa monille kalastajaperheille vaatimattoman kodin. Rakennuksessa on esillä kalastajien ennen vanhaan käyttämiä pyyntivälineitä ja muita tarvikkeita. Jannen pihapiirin vieressä on lato, jonka aktiiviset 4H-jäsenet siirsivät Kiiliin.

Anna-Lenan koulu

Anna-Lena Ådjers oli 1900-luvun taitteessa vaikuttanut innokas opettaja. Hän opetti kotonaan Lapväärtissä koulunkäynnistä kiinnostuneita lapsia ja nuoria. Pieni harmaa tupa toimi Anna-Lenan luokkahuoneena aina vuoteen 1918. Anna-Lenan koulu on siirretty Kiilin museoalueelle alkuperäisessä kunnossaan.

Ellidan tupa - kirjailijamökki

Ellidan tuvaksi kutsuttu kirjailijanmökki on siirretty Kiiliin Skaftungista. Mökki oli aikaisemmin Finlands svenska författarföreningenin käytössä.

Sentraali ja Kasaböle svenska skola (Kasalan ruotsinkielinen koulu)

Kiilin puhelinmuseo kertoo puhelimen ja puhelinlaitoksen kehityksestä aikojen saatossa. Rakennus on toiminut Lapväärtin kylän puhelinkeskuksena. Yksi puhelinkeskuksen huoneista on sisustettu Kasalan ruotsinkielisen koulun luokkahuoneen mukaan. Kasaböle svenska skola perustettiin vuonna 1898. Kun koulu lopetettiin vuonna 1967 koulurakennus sekä siellä olleet tavarat luovutettiin Svenska Folkskolans vänner -yhdistykselle, joka vuorostaan lahjoitti koulun kaluston Kiilin Kotiseutumuseolle.

Rantakappeli

Kappeli symboloi rannikolla 1600- ja 1700-luvulla olleita saaristokappeleita. Rakennus on alun perin toiminut Starcken tilan viljamakasiinina Lapväärtissä. Yksinkertaisesti sisustettua ja tunnelmallista rantakappelia käytetään vihkimiseen, kastetilaisuuksiin ja hartaushetkiin.

Suolaamo

Kiilin satamassa on 1900-luvun alussa rakennettu kalasuolaamo. Alkuperäisellä paikallaan oleva rakennus on aikaisemmin toiminut suolaamona, savustamona, varastona ja Kiilin ulkopuolelta pyydystetyn kalan kauppapaikkana. Nykyään suolaamoa käytetään rantapaviljonkina ja juhlatilana. Suolaamo peruskorjattiin 2017, jolloin siihen rakennettiin wc-tilat ja hyvin toimiva jakelukeittiö.


 

Laivanrakennusmuseo

Satamassa on myös pieni laivanrakennusmuseo, joka on perustettu Arthur Hermanin aikaisemmin omistamaan kesämökkiin. Rakennuksessa oleva laivanrakennusnäyttely kertoo siipyyläisten laivanrakentajien työstä ja elämästä 1800-luvulla. Täällä esitellään myös osa Siipyyssä laivanrakennuksen aikakautena rakennetuista aluksista.

Sepän paja, riihi ja savusauna

Maatilalla oli aina myös riihi, sepän paja ja savusauna. Nämä rakennukset sijaitsivat yleensä pihapiirin ulkopuolella, niin myös Kiilissä. Vuonna 1735 rakennettu riihi on peräisin Siipyystä. Sepän paja ja savusauna on siirretty Kiiliin Tiukasta. Savusauna paloi 2000-luvun alussa käyttökelvottomaksi, mutta rauniot on jätetty paikalle kertomaan menneestä ajasta.

Tuulimylly

Vuonna 1759 rakennettu tuulimylly on siirretty Kiiliin Tiukasta.

Luhti

Luhdissa on kaksi aittakamaria ja yläkerrassa luhtikäytävä. Aittakamareja käytettiin elintarvikkeiden ja taloustavaroiden säilytykseen ja yläkerrassa pidettiin vaatteita. Kesällä siellä majoittuivat rengit ja piiat.

Aitat

Kaikissa taloissa oli ennen vanhaan vilja-aittoja. Aitoissa säilytettiin viljan lisäksi myös leipää.

Saunaalue

Kiilin Kotiseutumuseolla on luontainen yhteys saunakulttuuriin. Museon perustajiin kuuluva lääketieteen tohtori Harald Teir, oli ensimmäisiä saunan terveysvaikutuksia Suomessa tutkinut lääkäri ja Suomen Saunaseuran puheenjohtaja 1971-1984.  Kiilissä voit nauttia alkuperäisen saunan tarjoamista lempeistä löylyistä. Sekä puulämmitteinen että savusauna sijaitsevat aivan meren rannalla.

Suomalainen saunaperinne otettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. Kiili pyrkii myötävaikuttamaan siihen, että suomalaisen saunaperinteen merkitys tulee esiin tärkeänä osana arkeamme ja hyvinvointiamme.

Suomessa on yli 3 miljoonaa saunaa. Sauna ei tarjoa meille vain kehon puhtautta vaan myös sisäistä rauhaa ja mielen tyyneyttä.